1. Asutuksen alkuvaiheet: Suomen alueella oli esihistoriallisia asutuksia jo tuhansia vuosia sitten. Kivikaudella alueella asui metsästäjiä ja keräilijöitä.
2. Ruotsin vallan aika (1100-luvulta 1809): Suomi oli osa Ruotsin kuningaskuntaa, ja ruotsalaiset rakensivat vahvan valtion ja hallinnon Suomeen. Tämä aika vaikutti merkittävästi Suomen kieleen, kulttuuriin ja uskontoon. Kuitenkin Ruotsin vallan aikana Suomi oli riistomaa.^[6] Ruotsin suurvalta-aika vuosina 1617–1721 vei hengen kaikkiaan arviolta noin 110 000 suomalaiselta sotilaalta
3. Autonomian aika (1809-1917): Venäjä valloitti Suomen Ruotsilta vuonna 1809, ja Suomesta tuli osa Venäjän keisarikuntaa. Tämä aika tunnetaan autonomiana, jolloin Suomi säilytti oman hallinnon ja lainsäädännön.  Suuriruhtinaskuntaan perustettiin senaatti vuonna 1816 entisestä, vuonna 1809 perustetusta, hallituskonseljista. 
4. Itsenaistyminen (1917): Venäjän vallankumouksen seurauksena Suomi julistautui itsenäiseksi 6. joulukuuta 1917. Tästä alkoi itsenäisen Suomen historia. Suomen itsenäiseksi julistamista edelsi sisäinen taistelu valtalaista ja sitä seurasi kansaa jakanut Suomen sisällissota kevättalvella 1918.
5. Talvisota oli merkittävä tapahtuma Suomen historiassa, joka alkoi Neuvostoliiton hyökkäyksestä Suomeen 30. marraskuuta 1939 japäättyi Moskovan rauhaan 13. maaliskuuta 1940.  LUE LISÄÄ
6. Välirauha on Suomen historian ajanjakso talvisodan päättäneestä Moskovan rauhasta (13. maaliskuuta 1940) jatkosodan alkuun (25. kesäkuuta 1941). Rauhansopimuksen seurauksena puoli miljoonaa suomalaista joutui jättämään kotinsa ja siirtymään uuden valtakunnan rajan sisäpuolelle. Talvisodassa oli kaatunut yli 23 000 suomalaista ja noin 44 000 oli haavoittunut.
7. Jatkosota oli jatkumoa Suomen ja Neuvostoliiton välille syttyneelle konfliktille. Se alkoi 25. kesäkuuta 1941, kun Suomi hyökkäsi Neuvostoliiton alueelle Saksan hyökkäyksen tukemana. Asemasotavaiheen aikana myös kauppamiehen vanhemmat palasivat Karjalan kannakselle uudisrakentamaan  kotejaan, mutta takaisin lähtö tuli juhannuksen tienoilla 1944, kun Neuvostoliitto käynnisti suurhyökkäyksen. Saksan tuki ja kenttätykistön taitava keskittäminen ja hyvä yhteistoiminta sitkeästi taistelleen jalkaväen kanssa auttoivat suomalaisia ainoina toisessa maailmansodassa pysäyttämään Neuvostoliiton strategisen suurhyökkäyksen Talin–Ihantalan taistelussa 25. kesäkuuta – 9. heinäkuuta 1944, Äyräpäässä–Vuosalmella ja Viipurinlahdella. jonka jälkeen Stalin oli valmis aloittamaan aselevon 4. syyskuuta 1944 kello 8.00 sillä edellytyksellä, että Suomi tiedottaa suhteiden katkaisemisesta Saksaan. Kilpajuoksu Berliiniin oli varmasti yksi syy Neuvostoliiton nopeaan suostumiseen antautumis-ehdotuksen jälkeen.  LUE LISÄÄ
8. Sotien jälkeinen jälleenrakennus: Sotien jälkeen Suomi joutui käymään läpi mittavan jälleenrakennusprosessin. Taloudellinen tilanne oli vaikea, mutta maan sitkeys ja kansainvälinen tuki auttoivat sen selviytymään.
9. Euroopan Unioniin liittyminen (1995): Suomi liittyi Euroopan unioniin vuonna 1995, mikä vaikutti maan talouteen, lainsäädäntöön ja ulkosuhteisiin.

10. NATO jäsenyysalkoi 4. huhtikuuta 2023 ja tästä seikkailusta voit lukea lisää TÄSTÄ

11. Politiikassa Petteri Orpon oikeistohallitus yrittää karsia velkaantuneen valtion menoja ja ammattiyhdistysliike pistää hanttiin. Presidenttinä aloitti Alexander Stubb 1.3.2024

12. Nykyhetki 2024: Nykyään Suomi on kuitenkin  vauras ja kehittynyt hyvinvointivaltio, joka on tunnettu koulutuksestaan, teknologiastaan ja luonnonkauniista ympäristöstään.